Ensi viikolla se alkaa - uusi luku elämässä.. iik!

Niin, eli se koulu nyt sitten alkaa jo ensi viikolla. Hiukan hirvittää, toisaalta innostaa, ja toisaalta se tuntuu edelleen aivan epätodelliselta. Pelottaa eniten kaikki "ylimääränen", joka ei liity varsinaiseen opiskelemiseen. Opiskelun ulkopuoliset gatheringit ja muut jutut. En oo kovinkaan sosiaalinen enkä tunne oloani kovin hyväks kun sellasiin juttuihin osallistun. Aina oon jotenkin ulkopuolinen. Haluaisin vain opiskella ja tuo halu on erittäin palava. Toisaalta haluaisin taas olla ihan toisenlainen ku aikasemmin oon koulumaailmassa ollut: sosiaalinen ja sellanen joka menee melkein joka paikkaan. Mut miten saisin kehitettyä itessäni sellasen puolen?

Oon niin kauan ollu tekemättä mitään että hirvittää, miten sopeutuminen uuteen rytmiin tapahtuu. Kokemus sanoo, että se tulee luonnostaan, mutta aina jaksan vähän epäillä sitä. Oon tehny kaikki laskelmat koko lukuvuodeks ja aion samalla myös kerätä ajokorttirahaa erilliselle tilille, joka siis ei ole oma. Kuitenkin, laskelmani mukaan, jos jätän laskuihin ja ruokaan 300 euroa kuussa, saisin koko lukuvuonna kerättyä 700 euroa ylimääräistä. Siitä on otettu pois myös jotain ylimääräistä, jolla voi ostaa vaatteita tai muuta joka ei liity laskuihin tai ruokaan, myös vuokra on otettu huomioon, mahdollisella vuokrankorotuksella. Asiaa auttaa muutaman sadan euron veronpalautukset joulukuussa, mutta silti ihmettelen, että miten noin iso summa voi olla opiskelijalla "ylimääräistä". Toisaalta itsekuri tulee aikaisemmasta ajankohtaisemmaksi, kun tuota shoppailutaipumusta löytyy...

Jos ajokorttiraha (tavoite on saada 2000 euroa) olisi pelkästään omien talletusteni varassa, sen keräämiseen menisi reilu kaksi vuotta. Joka on tosi vähän, kun ajattelin, että viisi vuotta (opiskeluaika) olisi aikaa kerätä varat ja hankkia se kortti. Kyllä kai jonkinlainen ajoneuvo saattaa tulla ajankohtaiseksi, kun se kortti taskussa tai lompakossa polttelee...